Hieman taustaa Tantsullasta ja minustaPerjantai 4.5.2018 klo 9.59 - Ulla Leino Täällä blogissa kirjoittelen erilaisista asioista, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet mieleeni pyörimään. Näiden lisäksi kirjoituksia tulee mm. muutokseen, painonhallintaan, tanssiin ym. liittyvistä asioista epämääräisin väliajoin. Täältä voit lukea Tantsullan synnystä ja nykytilanteesta. Täällä blogissa kirjoittelen erilaisista asioista, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet mieleeni pyörimään. Näiden lisäksi kirjoituksia tulee mm. muutokseen, painonhallintaan, tanssiin ym. liittyvistä asioista epämääräisin väliajoin. Nyt kuitenkin voisin hieman kertoa Tantsullan synnystä ja nykytilanteesta. Tantsulla on saanut nimensä jo kauan ennen virallistamistaan. Aloitin itsenäisenä ammatinharjoittajana liikunta- ja tanssituntien merkeissä jo vuonna 2008, jolloin myös ensimmäiset yksityispuolen tanssi-liiketerapia yksilöasiakkaat ja ryhmät käynnistyivät. Vaikka työskentelin omalla nimelläni, niin koko ajan mielessä häämötti Tantsulla ja se näkyi mm. sähköpostiosoitteessa. Tantsulla tuli sitten virallisesti käyttöön vuonna 2016, jolloin päätin lähteä enenevässä määrin suuntaamaan katsettani ja toimintaani haluamaani suuntaan eli painopisteeksi asetin tanssi-liiketerapian tarjoamisen kaikille ikäryhmille. Tanssi-liiketerapian lisäksi tarjolla on myös mahdollisuus terapeuttisiin keskusteluihin ja painonhallinnan ohjaukseen sekä erilaiset tanssilliset tunnit ja tyky-luennot. Tällä hetkellä olen virkavapaalla omasta toimestani nuorisopsykiatrian poliklinikalta aina tämän vuoden loppuun asti ja panostan täysillä Tantsullan toiminnan kannattavaksi tekemiseen sekä jatko-opiskeluun. Loppuvuodesta sitten pitänee lopullisesti päättää jatkaako päätoimisena yrittäjänä vai palaako säännölliseen palkkatyöhön nuorisopsykiatrian poliklinikalle.
Tanssillinen matkani on alkanut jo varhain, kun 9-vuotiaana aloitin jazz-baletti opinnot Tampereella, Tampereen Balettiopisto Birgitta Kiviniemi-Cheremeteffin suojissa. Jazz-baletti oli minun lajini, mutta muutama tunti tuli käytyä myös klassisen baletin tunneilla. Nuorena tuli kokeiltua myös telinevoimistelua ja muita voimistelulajeja, mutta tanssi vei voiton. 15 -vuotiaana aloitin sitten lavatanssiharrastuksen ja täysi-ikäisyyden kynnyksellä tuli lavoilla käytyä usemman kerran viikossa. Opiskelu sairaanhoito-oppilaitoksessa katkaisi hyvin alkaneen tanssijan uran, mutta antoi myös mahdollisuuksia kokeilla muitakin lajeja. Joensuussa opiskellessa tuli sitten kokeiltua kilpatanssia ja tanhuamista. Kolmivuorotyö sotki kaiken sännöllisen, joten tanssiminen jäi lavatanssien varaan. Myöhemmin päivätöihin siirtymisen jälkeen tanssi eri muodoissaan palasi elämääni ja on tullut käytyä modernin tanssin, jazz tanssin, afrikkalaisen tanssin ja show-tanssin tunneilla, myös itämaisen vatsatanssin alkeita on tullut hieman opeteltua ja irkkutanssiakin opeteltiin viikonlopun verran. Näiden kaikkien lajien keskellä sydämen vei kuitenkin rivitanssi jota olen tanssinut 1990 -luvun lopulta lähtien ja ohjannut melkein yhtä kauan. Kuntotanssiohjaajan ja zumbaohjaajan koulutuksen kannustamana laitoin pakettiin rivitanssin ja kuntotanssin, jolloin siitä tuli kuntorivitanssia. Loppujen lopuksi myös kuntotanssi muutti nimensä Sweatdanceksi, jolloin sitä ei sekoiteta pareittain tanssittavaan kuntotanssiin ja kuvaa paremmin lajin luonnetta (tulee hiki ja on hauskaa). Terveydenhuollon puolella matka alkoi vuonna 1984 Joensuussa mielenterveyshoitajaksi opiskelulla. Opiskeluaikana pääsin harjoittelemaan pitkän jakson Nurmekseen kuntoutuskodille, mikä lopulta viitoitti omat toiveeni psykiatrian saralla. Halusin päästä kuntouttavan psykiatrian pariin työskentelemään. Tämä sitten onnistuikin muutaman psykogeriatrisella osastolla työskennellyn vuoden jälkeen ja sain viran Forssasta, pääsin aloittamaan kuntoutuskotia ihan alusta asti. Töitä ehdin tehdä kuntoutuskodin toiminnan vakiinnuttamisen verran, jonka jälkeen jäin äitiyslomalle ja hoitovapaalle. Äitiyslomalta ja hoitovapaalta palattuani edessä oli kuntoutuskodin lakkauttaminen ja uuden toiminnan kehitteleminen yhdessä silloisen työtiimin kanssa. Kehittämistyöstä syntyi psykiatrian päivätoimintakeskus, missä työskentelin seuraavat 15 vuotta. Tänä aikana kouluttauduin psykiatriseksi sairaanhoitajaksi ja tanssi-liiketerapeutiksi. Vuonna 2009 siirryin sitten akuuttipsykiatrian puolelle nuorisopsykiatrian poliklinikalle, missä työskentely on ollut hyvin moninaista ja mielenkiintoista. Nyt ollaan sitten siinä pisteessä, että uusia tienhaaroja on tullut eteen ja niiden tutkiminen on vielä kesken. Yrittäjän polku on alkutaipaleellaan ja avoimin mielin jatketaan polun kulkemista eteenpäin toivoen sen levenevän kantavaksi ja eteenpäin vieväksi tieksi.
|
