Virheistäkin voi oppia

Luen täällä hetkellä Annina Eklundin kirjoittamaa kirjaa Osaamiskartta, osaamisen kehittäminen työelämässä. Kirjassa nostetaan esille AGES – muistisääntö oppimiselle (A= attention l. huomio, G= generation l. järjesteleminen/yhdisteleminen/prosessointi, E= emotion l. tunteet ja S= spacing l. jaksotus). Samassa yhteydessä puhutaan esimiesten tai johtajien ja erityisesti lähijohtajien työntekijöilleen antamasta kannustuksesta ja tuesta.

Aika ja resurssit

Itseäni kirjassa puhuttivat aika ja virheet. Aika, tuo mielenkiintoinen ja monitahoinen sana sekä ilmiö, sitä voi tutkia eri näkökulmista, kuten lineaarinen ja syklinen aika. Kirjassa keskityttiin kuitenkin riittävän ajan antamiseen oppimiselle ja kehitystyölle. Itsekin olen joutunut kokemaan kiireen kehittämisessä, ideointiin ja suunnitteluun on käytetty aikaa, mutta varsinaiseen työskentelyyn ei ole aikaa sitten annettukaan ja tulokset ovat jääneet joko saamatta kokonaan tai puolitiehensä. Kyseinen kehittämisen tapa ei kannusta tai sitoutua työntekijöitä, vaan syö heidän innostustaan ja voimavarojaan. Tuottavaan kehittämiseen ja uusien asioiden oppimiseen tuleekin panostaa sekä aikaa että resursseja, sillä tiimin osallistaminen tuo paremmat tulokset kuin käskyttäminen. Kehitystä ja oppimista tulee testata ja arvioida säännöllisin, suunnitteluvaiheessa määritellyin väliajoin.

Virheet opettajina

Oppiminen ja kehittäminen ei kuitenkaan aina mene kuin olisi haluttu, tulee virheitä ja epäonnistumisia. Virheitä pelätään ja ne nostattavat häpeän ja taitamattomuuden tunteita, pelkoa silmätikuksi joutumisesta jne. Virheet voivat kuitenkin toimia opettajina, niistä on mahdollista oppia uutta ja löytää uudenlaisia ratkaisuja. Juuri virheiden pelko voi olla luovuuden ja uuden ideoinnin esteenä. Kirjassa mainitaan mielestäni hyvin ”Ideasta kuoriutuu hyvä lopputulos vasta, kun erilaisia ”epäonnistuneita” verisoita on kokeiltu riittävästi”. Jos kaikki asiat pitää miettiä loppuun asti ennen kokeilemista, voi koko idea hautautua ja oppimiseen sekä kehitykseen liittyvät hyvät kokemukset jäädä saamatta.

Itsen haastaminen

Kirjassa nostettiin esiin myös asiantuntijatehtävissä tarvittava luovuus, ideointi ja uskallus haastaa itseään. Itsen haastaminen sekä virheiden ja epävarmuuden hyväksymisen sekä kehitystyön suhteen on tullut tehtyä muutaman vuoden ajan päätoimiseksi yrittäjäksi ryhtymisen jälkeen.  Ihan viimeisin haaste liittyy työnohjaukseen ja siellä eri palveluiden tuottaminen. Palvelukuvausten miettiminen ja markkinointi on välillä melkoista luovuuden koettelemista, välillä on hetkeksi siirrettävä isot kuviot syrjään ja keskityttävä pienempiin yksityiskohtiin. Nyt kehitystyön alla onkin ryhmätyönohjaus yksinyrittäjille. Markkinoinnin aikana on tullut vastaan kysymyksiä, joihin olen parhaan kykyni mukaan yrittänyt vastata mm. omasta riittävyydestä sekä työnohjauksesta itsestä. Haastetta edelleen on löytää oikea markkinointikanava ja oikeat kohdehenkilöt.  Seuraava haaste syksyn aikana on saada kehollinen työnohjaus kuosiin ja markkinoille. Jos olet kiinnostunut kehollisesta työnohjauksesta, seuraa kotisivuiltani alkavat työnohjaukset kohtaa ja ota rohkeasti yhteyttä.