Muutoksen kiemuroissa

Perjantai 31.8.2018 klo 20:12 - Ulla Leino

”Et tule koskaan muuttamaan elämääsi, ellet muuta jotain mitä teet päivittäin.”

 Mike Murdock

 

Tätä kirjoittaessani muistelen omia muutosprosessejani eri elämänsaroilta. Tässä tuon kuitenkin esille itselleni erittäin tutun näkövinkkelin eli painonhallinnan. Tutuksi tuon alueen tekee paitsi omakohtainen kokemus painon pudotuksesta ja pysyvän muutoksen tarpeesta, myös siitä kuinka se voikin olla niin vaikeaa.  Tämä muutos tuli ajankohtaiseksi aikanaan, äitiyslomani loppuvaiheilla, parisenkymmentä vuotta sitten, kun havaitsin oman fyysisen kuntoni romahtaneen täysin ja painon nousseen itselleni huippulukemiin. Liikkuminen oli hankalaa, maha tunti olevan aina tiellä ja pienikin rasitus sai sydämen hakkaamaan. Silloin pudotin painoa reilut parisenkymmentä kiloa. Painonpudotus ravitsemustottumuksia muuttamalla auttoi voimaan paremmin ja sain liikunnan riemun takaisin.  Kokemusta on karttunut myös muiden seuraamisesta, ohjaamisesta ja tukemisesta ohjaamieni painonhallintaryhmien kautta. Näitä kokemuksia hyödyntäen olen kehittänyt ”Muutoksen tuulet” -painonhallinnan ryhmälle oman konseptin. Tämä konsepti painottuu muutosmotivaatioon ja sen ylläpitämiseen, tavoitteen kirkastamiseen sekä tunteiden hallintaan. Työskentelyssä käytetään apuna erilaisia toiminnallisia (liike, kuva, kirjoitus, valokuvaus ym.) harjoituksia ryhmän toiveiden mukaisesti.

Elämä on jatkuvassa muutoksessa olemista, halusimmepa sitä tai ei. Toisinaan muutokset ovat hyvin pieniä ja huomaamattomia, itse itseään ohjaavia. Nämä muutokset eivät vaadi meidän huomiotamme ja voivat toisinaan jopa yllättää meidät. Huomiota ja sopeutumista vaativia muutoksia on ihmisen kehityksessä lapsesta aikuiseksi ja siitä edelleen kohti vanhuutta paljon, muutokset tuovat aina uusia haasteita mukanaan muuttaen elämänmenoamme. Nämä muutokset voivat mennä ohi melko kivuttomasti, mutta joillekin ne voivat aiheuttaa isoja kriisitilanteita. Nuori yrittää parhaansa mukaan sopeutua kehoissa tapahtuviin muutoksiin, joita hormonimyrskyjen aiheuttamat mielialan vaihtelut siivittävät. Kasvaessa nuori joutuu kohtaamaan myös lisääntyvien vaatimusten määrän ja lapsuuden huoleton elämä saa väistyä taka-alalle. Myös muut ikäkaudet tuovat mukanaan vääjäämättömiä muutoksia elämään, osa niistä on iloisia ja osa surullisia, osaan on helppo sopeutua kun toiset vaativat enemmän työtä ja pidemmän ajan.

Muutokset seuraavat pääsääntöisesti tiettyä kaavaa, oli sitten kyseessä omasta tahdosta tehtävä tai ulkopuolelta määrätty muutos. Ensimmäisessä, esiharkinnan vaiheessa, muutos ei vielä ole kovin omakohtainen vaikka muutostarve on jo havaittavissa. Painonhallinnassa tämä esiharkinta sijoittuu yleensä siihen kohtaan kun vaatteet alkavat kiristää tai käyvät totaalisesti pieneksi. Tässä vaiheessa saattavat ystävät, sukulaiset tai ammattiauttajat huomauttaa painosta ja elämäntapojen epäsopivuudesta. Harkintavaiheeseen siirrytään siinä kohtaa, kun muutostarve muuttuu omakohtaiseksi ja sitä aletaan punnita. Tulee asetelma, missä käydään läpi menneen ja tulevan hyvät ja huonot puolet, kannattaako lähteä toimimaan muutoksen aikaansaamiseksi. Tämän harkinnan jälkeen tehdään jonkinlainen päätös, mikä siivittää joko toimimaan muutoksen eteen tai palaamaan vanhoihin tapoihin oli ne sitten itselle kuinka haitallisia tahansa. Jos päätös on myönteinen muutoksen suhteen, asetetaan tavoitteet ja lähdetään suuntaamaan niitä kohti eri välietappien kautta. Toimintavaiheeseen liittyy uusien mallien ja tapojen vakiinnuttaminen omaan elämään, jotta niistä tulisi pysyviä. Jokaisella nämä vaiheet ovat erimittaisia ja kiirehtiminen saattaa saada koko muutosprosessin vaakalaudalle.  Onhan siellä vaiheissa mainittu vielä lipsahdus/retkahdus, jolloin palataan joko hetkellisesti tai kokonaan vanhoihin tapoihin ja toimintamalleihin.

Muutoksen nopeudesta omakohtaisena kokemuksena mietin yrittäjäksi lähtemisen polkuani. Muutosmotivaatio oli koko ajan sisältä päin lähtevää, paine ja halu muutokseen siis tuli itsestä. Kuitenkin pelko ja epävarmuus pitivät usean vuoden ajan kiinni vanhassa, joka oli tuttua ja turvallista. Osittain muutoksen lopullista toteutumista pitkitti myös tekemäni työn mukavuus itselle. Työ itsessään sekä työryhmä olivat todella mukavia mutta ympäristön luomat odotukset ja paineet estivät työn tekemisen koko sydämellä ja söivät siten omia voimavaroja melkein katkeamispisteeseen asti. Joten, jos oikein tarkkaan miettii, painetta muutokseen tuli myös ulkoapäin.  Monesti muutoksen toteutumiseen vaaditaankin molemmat eli sisäinen ja ulkoinen motivaatio. Riittävän pitkä harkinta ja asioiden pyörittely sekä uuden tiedon hankinta auttoivat lopulta voittamaan pelot ja irrottautumaan itselle epätyydyttävästä tilanteesta. Nyt ollaan uuden edessä ja matka jatkuu kohti itselle sopivaa toimintatapaa.

Kuten aikaisemmin jo mainitsin, eivät muutokset aina ole helppoja. Muutoksen edessä ihminen usein alkaa vastustaa tapahtumia, jolloin muutosvastarinta nostaa päätään. Muutos voi olla pelottavaa, sillä se rikkoo joko osan tai jopa kaikki totutut kuviot ja rutiinit. Muutos voi olla ulkoa ohjattua, jolloin muutokselle ei yleensä ole motivaatiota vaan sitä vastustetaan. Jotta vastustus saataisiin pois ja vastustukseen käytetty energia valjastettua muutosprosessin eteenpäin viemiseksi on tärkeää saada henkilön sisäinen motivaatio heräämään. Näin voidaan yhdistää sekä ulkoa tulevat muutostoiveet ja -vaatimukset että omat muutostoiveet ja -tarpeet. Muutos kaikessa pelottavuudessaan on kuitenkin yleensä hyvä asia, se avaa uusia väyliä ja luo näin monipuolisemman mahdollisuuksien kirjon. Itselleni yrittäjäksi ryhtyminen on tuonut monipuolista sisältöä työpäiviin, yksikään päivä ei ole samanlainen. Päiviin kuuluu paljon yksin puurtamista työpöydän ääressä mutta myös liikuntaa ja ihmisten kohtaamista, mielenkiintoisia keskusteluja erilaisten ongelmien parissa. Nyt minun on mahdollista toteuttaa tanssi-liiketerapeutin työtä täysipainoisesti, jolloin myös oma luovuus pääsee kasvamaan ja kehittymään, kasvattaen omaa itsetuntemusta ja itseluottamusta.

Näiden pohdintojen myötä toivotankin kaikille muutostarpeestaan ja -vaiheestaan huolimatta erittäin antoisaa ja luovuutta herättelevää syksyä.

 

 

Syksyinen_kylatie.JPG

Kommentoi kirjoitusta.

Arvomaailman kartalla Tantsullan tapaan

Tiistai 19.6.2018 klo 9:32 - Ulla Leino

Opiskelen tällä hetkellä NLP Practitioner – opintokokonaisuutta ja viimeisimmällä lähijaksolla kävimme läpi loogisia tasoja, jotka ovat ihmisen toiminnan eri tasoja ja ne voidaan löytää kaikista inhimillisistä järjestelmistä.  Loogisia tasoja ovat ympäristön, käyttäytymisen ja toiminnan, kykyjen ja taitojen, arvojen ja uskomusten, identiteetin taso. Näiden lisäksi on vielä spirituaalinen taso, missio ja elämän ”ydin”. Omalla historiallamme on vaikutus kaikkiin loogisiin tasoihin ja vaikutus voi olla joko tiedostamatonta tai tietoista.  Päädyin pohtimaan ensin omia arvojani ja uskomuksiani koulutuspäivän aikana tehdyssä harjoituksessa, jonka jälkeen tarkastelin myös Tantsullan arvoja kyseisen järjestelmän kautta.

Mitä on NLP?

NLP tulee sanoista Neuro Linguistic Programming. Neuro viittaa aivoihin, neurologiaan, siihen miten psyykkinen elämämme on järjestynyt. Linguistic tuo mukaan kielellisen toiminnan, keskittyen siihen mitenkä kieli meihin ja toimintaamme vaikuttaa. Programming kuvastaa mielemme ja toimintamme ”ohjelmaa”, joka jakautuu erilaisiin jaksoihin ja sillä on aina jokin tarkoitus. NLP:ssä yhdistyvät sekä mieli että keho ja ne yhdistävät meidät ajatuksiemme, puheidemme ja tekojemme kautta muihin ihmisiin, koko maailmaan ja sen henkiseen ulottuvuuteen samalla kun voimme luoda eheämpää suhdetta itseemme.

Arvojen ja uskomusten taso

Arvojen ja uskomusten tasossa pohditaan mikä on itselle tärkeää ja miksi teen juuri niin kuin teen, mikä saa minut tekemään erilaisia asioita juuri omalla tyylilläni. Omien arvojen toteutumiseen vaikuttavat itsellemme kehittyneet uskomukset, joita elämme täysin tosina. Näihin uskomuksiin vaikuttaa kuitenkin meidän aikaisempi elämänhistoriamme, jopa meidän vanhempiemme tai vielä kauempaa esivanhempiemme uskomukset. Uskomukset, kuten traumatkin kun voivat olla ns. ylisukupolvisia ja siirtyä kehityskaaressa eteenpäin tiedostamattomina. Onneksi sekä itse kehittämiämme että ylisukupolvisia uskomuksia on mahdollista tietoisesti muuttaa, kunhan ne ensin havaitsee ja niistä uskaltaa päästää irti.

Omien arvopohdintojeni jälkeen päädyin kiteyttämään tärkeimmät Tantsullan toiminnan arvot kolmeen pääkokonaisuuteen, jotka ovat aito kohtaaminen, kokonaisvaltaisuus sekä luottamuksellisuus.

  •      Aito kohtaaminen

”Itsensä tiedostaminen on avain toisen kohtaamiseen. Silloin en näe sinua itseni lävitse vaan suoraan, sellaisena kuin sinä olet. Sinä vapaudut olemaan sinä kun minä olen minä. En enää käytä sinua vaan kohtaan sinut. Tällaisen tietoisuuden omaavan ihmisen lähellä on helppo olla, sillä hänellä ei ole vaatimuksia minun suhteeni eikä hän pyri muuttamaan minua.”
Terapeutti Tommy Hellsten

Aito kohtaaminen on laaja kokonaisuus, joka pitää sisällään sekä fyysisen, psyykkisen että sosiaalisen näkökulman ihmisen elämään.  Itse pidän tärkeänä ihmisten tasavertaisuuden yhdessä toimittaessa, kaikissa ihmisissä ja jopa kipeimmissäkin asioissa on aina jotain hyvää, jotain eteenpäin vievää.  Sairauden tai itselle ison ongelman kohdatessa tuota hyvää voi olla välillä vaikea löytää, negatiiviset asiat nousevat voimakkaasti mieleen. Kun jaksaa uskoa, että asiat menevät eteenpäin ja positiivinen näkökulma löytyy, vaikuttaa se positiivisesti myös tervehtymiseen tai tarvittaessa asian hyväksymiseen.

Aito kohtaaminen mahdollistaa myös kanssa kulkemisen, jolloin on mahdollista havaita enemmän toisen ihmisen tarpeita ja vastata niihin hänen persoonallisen prosessointinopeuden mukaisesti. Kanssa kulkeminen mahdollistaa vastavuoroisen kommunikaation, kumpikin antaa ja saa suhteelta jotain. On aikaa aidosti kuunnella mitä toisella on kerrottavana ja paneutua sanottuun. Ihmiset reagoivat eri lailla aikaan, toiset elävät hetkessä toiset ovat ajan suhteen järjestelmällisempiä ja tarvitsevat aikatauluja selvitäkseen elämästä sekä sen tuomista muutoksista. Toisinaan on hyvä osata molemmat suhtautumistavat, jolloin voi minimoida omat stressitekijät turhan kiireen osalta ja päästä välillä irti määritellyn ajan tuomasta oravanpyörästä. Myös persoonallisuus vaikuttaa suuresti ajan kokemiseen sekä muutoksen vastaanottamiskykyyn. Toiset tarvitsevat paljon tietoa ja aikaa kypsytellä asiaa, toisille asiaan heittäytyminen taas tuntuu hyvinkin luontevalta ja he ovat valmiita muutokseen sekä uusien asioiden vastaanottamiseen nopealla aikataululla.

  •   Kokonaisvaltaisuus

"Mikä mestariteos onkaan ihminen! Kuinka ylevä järjeltään! Kuinka rajaton kyvyiltään! Kuinka ilmehikäs ja ihmeteltävä muodoiltaan ja liikkeiltään! Toiminnassaan enkelin näköinen! Ajatuksiltaan Jumalan kaltainen! Maailman kaunistus! Kaikkien elollisten alkukuva!"
William Shakespeare; Hamlet, 2.2. Suom. Yrjö Jylhä
Ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen olento ja kaikki nämä puolet vaikuttavat hänen hyvinvointiinsa. Kuten aikaisemmin tekstissä mainitsin, vaikuttavat monet asiat tiedostamattomina meidän elämäämme sukupolvien takaa. Hyvänä esimerkkinä tästä on varmaankin monelle pikkukylässä asuvalle tuttu asia. Naapurikyläläistä kartetaan, eikä naapurikylän tapahtumiin voi osallistua. Mutta miksi, siitä ei välttämättä ole minkäänlaista tietoa, näin vain on aina ollut. Kun ylisukupolvisen uskomuksen, kauan tms. löytää lomasta toiminnastaan ja saa sen purettua pois avautuu elämään paljon uusia mahdollisuuksia kaikilla elämän osa-alueilla. Näin on mahdollista tarttua myös erilaisiin mieltä painaviin ja jopa terveydellisiin asioihin. Ajatusmaailman avartamisella ja toimintatapojen muuttamisella saadaan paljon positiivista aikaan yksilön ja hänen lähimmäistensä elämässä.
  •  Luottamuksellisuus

”Paras tapa selvittää voitko luottaa toiseen, on luottaa häneen”.
Ernest Hemingway

Luottamus on erittäin tärkeää käytäessä läpi ihmisten henkilökohtaisia ja arkoja asioita, eikä niitä saa jakaa muille ilman asianomaisen lupaa. Terveydenhuoltohenkilönä minulla on lain määrittämä salassapito- ja vaitiolovelvollisuus.

Mitä luottamus oikeastaan on?

Luottamus on ihmisen sosiaalista käyttäytymistä muovaava psyykkinen voima. Luottamus ei synny hetkessä ja sen synnylle täytyy antaa riittävästi aikaa ja tilaa kehittyä. Jotta voimme luottaa toisiin ihmisiin on meidän ensin pystyttävä luottamaan itseemme. Luottamuksen syntyyn tarvitaan toisen tuntemista, samalle aaltopituudelle pääsemistä, tai kuten NLP:ssä puhutaan toisen henkilökohtaiselle kartalle pääsemistä.  Luottamus syntyy sanoista, teoista, asennoista, eleistä ja yhteisestä ymmärryksestä.

Kommentoi kirjoitusta.

Hieman taustaa Tantsullasta ja minusta

Perjantai 4.5.2018 klo 9:59 - Ulla Leino

Täällä blogissa kirjoittelen erilaisista asioista, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet mieleeni pyörimään. Näiden lisäksi kirjoituksia tulee mm. muutokseen, painonhallintaan, tanssiin ym. liittyvistä asioista epämääräisin väliajoin.

Nyt kuitenkin voisin hieman kertoa Tantsullan synnystä ja nykytilanteesta. Tantsulla on saanut nimensä jo kauan ennen virallistamistaan. Aloitin itsenäisenä ammatinharjoittajana liikunta- ja tanssituntien merkeissä jo vuonna 2008, jolloin myös ensimmäiset yksityispuolen tanssi-liiketerapia yksilöasiakkaat ja ryhmät käynnistyivät. Vaikka työskentelin omalla nimelläni, niin koko ajan mielessä häämötti Tantsulla ja se näkyi mm. sähköpostiosoitteessa. Tantsulla tuli sitten virallisesti käyttöön vuonna 2016, jolloin päätin lähteä enenevässä määrin suuntaamaan katsettani ja toimintaani haluamaani suuntaan eli painopisteeksi asetin tanssi-liiketerapian tarjoamisen kaikille ikäryhmille. Tanssi-liiketerapian lisäksi tarjolla on myös mahdollisuus terapeuttisiin keskusteluihin ja painonhallinnan ohjaukseen sekä erilaiset tanssilliset tunnit ja tyky-luennot.  Tällä hetkellä olen virkavapaalla omasta toimestani nuorisopsykiatrian poliklinikalta aina tämän vuoden loppuun asti ja panostan täysillä Tantsullan toiminnan kannattavaksi tekemiseen sekä jatko-opiskeluun. Loppuvuodesta sitten pitänee lopullisesti päättää jatkaako päätoimisena yrittäjänä vai palaako säännölliseen palkkatyöhön nuorisopsykiatrian poliklinikalle. 

jazz_rajattu_2.jpg

Tanssillinen matkani on alkanut jo varhain, kun 9-vuotiaana aloitin jazz-baletti opinnot Tampereella, Tampereen Balettiopisto Birgitta Kiviniemi-Cheremeteffin suojissa. Jazz-baletti oli minun lajini, mutta muutama tunti tuli käytyä myös klassisen baletin tunneilla. Nuorena tuli kokeiltua myös telinevoimistelua ja muita voimistelulajeja, mutta tanssi vei voiton. 15 -vuotiaana aloitin sitten lavatanssiharrastuksen ja täysi-ikäisyyden kynnyksellä tuli lavoilla käytyä usemman kerran viikossa. Opiskelu sairaanhoito-oppilaitoksessa katkaisi hyvin alkaneen tanssijan uran, mutta antoi myös mahdollisuuksia kokeilla muitakin lajeja. Joensuussa opiskellessa tuli sitten kokeiltua kilpatanssia ja tanhuamista. Kolmivuorotyö sotki kaiken sännöllisen, joten tanssiminen jäi lavatanssien varaan. Myöhemmin päivätöihin siirtymisen jälkeen tanssi eri muodoissaan palasi elämääni ja on tullut käytyä modernin tanssin, jazz tanssin, afrikkalaisen tanssin ja show-tanssin tunneilla, myös itämaisen vatsatanssin alkeita on tullut hieman opeteltua ja irkkutanssiakin opeteltiin viikonlopun verran. Näiden kaikkien lajien keskellä  sydämen vei kuitenkin rivitanssi jota olen tanssinut 1990 -luvun lopulta lähtien ja ohjannut melkein yhtä kauan.  Kuntotanssiohjaajan ja zumbaohjaajan koulutuksen kannustamana laitoin pakettiin rivitanssin ja kuntotanssin, jolloin siitä tuli kuntorivitanssia. Loppujen lopuksi myös kuntotanssi muutti nimensä Sweatdanceksi, jolloin sitä ei sekoiteta pareittain tanssittavaan kuntotanssiin ja kuvaa paremmin lajin luonnetta (tulee hiki ja on hauskaa). 

Terveydenhuollon puolella matka alkoi vuonna 1984 Joensuussa mielenterveyshoitajaksi opiskelulla. Opiskeluaikana pääsin harjoittelemaan pitkän jakson Nurmekseen kuntoutuskodille, mikä lopulta viitoitti omat toiveeni psykiatrian saralla. Halusin päästä kuntouttavan psykiatrian pariin työskentelemään. Tämä sitten onnistuikin muutaman psykogeriatrisella osastolla työskennellyn vuoden jälkeen ja sain viran Forssasta, pääsin aloittamaan kuntoutuskotia ihan alusta asti. Töitä ehdin tehdä kuntoutuskodin toiminnan vakiinnuttamisen verran, jonka jälkeen jäin äitiyslomalle ja hoitovapaalle. Äitiyslomalta ja hoitovapaalta palattuani edessä oli kuntoutuskodin lakkauttaminen ja uuden toiminnan kehitteleminen yhdessä silloisen työtiimin kanssa. Kehittämistyöstä syntyi psykiatrian päivätoimintakeskus, missä työskentelin seuraavat 15 vuotta. Tänä aikana kouluttauduin psykiatriseksi sairaanhoitajaksi ja tanssi-liiketerapeutiksi. Vuonna 2009 siirryin sitten akuuttipsykiatrian puolelle nuorisopsykiatrian poliklinikalle, missä työskentely on ollut hyvin moninaista ja mielenkiintoista. Nyt ollaan sitten siinä pisteessä, että uusia tienhaaroja on tullut eteen ja niiden tutkiminen on vielä kesken. Yrittäjän polku on alkutaipaleellaan ja avoimin mielin jatketaan polun kulkemista eteenpäin toivoen sen levenevän kantavaksi ja eteenpäin vieväksi tieksi. 

Testi_etusivu.jpg

Kommentoi kirjoitusta.