Tavoitteena tasapaino

Sunnuntai 9.1.2022 klo 10.40 - Ulla Leino


Elämä tuo eteen uusia asioita, uutta opittavaa ja muutoksia koko elämämme ajan. Tällä hetkellä olen jälleen tilanteessa missä joudun tai pääsen etsimään uusia uria ja tapoja toteuttaa itselleni sopivaa energian saannin ja kulutuksen sopusointua. Miksi juuri nyt? Muutosajankohta ei liity mitenkään uudenvuoden lupauksiin, joita muuten en edes tee vaan teen tavoitteita tulevan vuoden ajalle. Muutosprosessin alkuun vaikuttaa yksinkertaisesti oma hyvinvointi ja siinä tapahtuneet muutokset, joihin en ole kaikessa elämän hektisyydessä ehtinyt reagoida ajoissa. Tästä on seurannut vaatteiden ”kutistuminen” kaapissa, erityisesti vatsan alueen pyöristyminen, kenkien nyörittämisen vaikeus jne. Yllättävää kyllä, jaksamiseen se ei ole vaikuttanut, sillä olen kuitenkin pystynyt pitämään peruskunnon melko hyvänä ja lihaskuntokin on hyvällä tasolla. Onneksi kaikkiin on mahdollista vaikuttaa, kunhan pysähtyy ja miettii omaa elämää kokonaisuutena ja asettaa eri osatekijät tasapainoon. Joten lomalla ollessani oli hyvä pysähtyä itsen ja oman elämän äärelle, mikä sitten tuotti tarpeen tehdä muutoksia juuri elämäntapojen saralla.  

Historian havina ajatusten kuljettajana

Olen lukenut aikaisemmin kirjoittamiani blogitekstejä ja kiinnitin huomiota tilanteisiin mitkä ovat aikaisemmin johtaneet muutoksiin. Tilanteissa on kehon muutokset olleet hyvin voimakkaita, nuoruusiässä kehon hormonitoiminta lähti käyntiin ja muutti kehonkuvaa suuresti, myöhemmin myös raskaus- ja imetysaika saivat muutoksia aikaan sekä kehossa että mielessä. Nyt keho on vaatinut nivelrikon myötä liikunnan määrän ja osittain myös tehokkuuden vähentämistä, vanhasta luopumista ja uusien liikuntatapojen sekä lajien etsimistä.  Myös koronapandemia rajoituksineen on vaikuttanut suuresti energiatasapainooni, vähentäen kulutusta mutta salakavalasti lisännyt energian saantia tunnesyönnin ansiosta. Tunnesyömisen olen kohdallani tiedostanut jo pitkään, mutta välillä se saa yliotteen kuin huomaamatta. Sitä on niin paljon helpompi nähdä muutostarpeet muiden kohdalla, ns. oman elämän ulkopuolelta. Omakohtaisiin kokemuksiin ja asioihin tottuu, eikä niitä lähde helposti kyseenalaistamaan, saati muuttamaan. Muutos on aina pelottavaa ja vaatii työtä, sekä psyykkistä että fyysistä. Mietteitäni muutoksesta voit lukea myös aikaisemmista blogeistani Muutoksen kiemuroissa ja Minä muutoksessa.

Nyt kun elämä on liikkumisen puolella hieman rauhoittunut, uusien rauhallisempien liikuntalajien tultua maailmaani, on aika puuttua ravitsemukseen, sen oikea-aikaisuuteen, ravintosisältöihin ja tietysti syötyihin määriin. Myös tunnesyömiseen on jälleen hyvä paneutua kaikessa rauhassa. Kaikki tämä lempeällä kädellä, mieltä ja kehoa kuunnellen ja hellien, välillä paikalleen pysähtyen.

Tarvitseeko sopia muottiin? 

Olen viimeisten vuosien aikana törmännyt paljon sanaan kehopositiivisuus, pohtinut sen merkitystä myös asiakkaideni kanssa. Pitääkö kehoa rakastaa sekä hyväksyä se sellaisena, kun se juuri sillä hetkellä on. Mielestäni tämän ei kuitenkaan ihan näin kirjaimellista tarvitse olla, enkä usko, että sitä ihan niin kirjaimelliseksi on tarkoitettukaan. Me olemme kuitenkin kaikki yksilöitä ja kehomme ovat erilaisia. Ruumiinrakenteemme vaihtelee suuresti, joten ihmisiä ei saisi eikä kannattaisi yrittää laittaa samaan muottiin. Tästä hyvänä esimerkkinä voidaan pitää minua ja siskoani, olemme olleet ihan pienestä asti hyvin erilaisella ruumiinrakenteella varustettuja, vaikka perimä onkin sama. Minä olen aina ollut pyöreämpi ja helpommin varastorasvaa kehooni keräävä. Äitini on muistellut, että jo ihan pieninä saunan lauteille noustessamme olemme olleet erilaisia, minulta on jo silloin löytynyt enemmän kaaria ja pyöreyttä. Olen oikeastaan hyvin kiitollinen omasta ruumiinrakenteestani, sen äärirajojen pehmeästä kaarevuudesta ja joustavuudesta. Se mihin en ole tyytyväinen on painon liialliseen nousuun ja näiden ihanien kehon muotojen muuttumiseen yhdeksi isoksi ”mötiksi”, mikä vaikeuttaa jaksamista, kipeyttää niveliä entisestään, aiheuttaa vaatteiden kiristyksestä ja yleistä mielialan laskua. Koska paino ei kuitenkaan ole se merkittävin tekijä elämäntapamuutoksessa olenkin ottanut itselleni haasteeksi mahtua tykkäämääni kesämekkoon, nykyisellään se ei päälleni asetu ilman saumojen repeilemistä. Tämä kesämekko toimii mielikuvamaalina muutosprosessin aikana, sillä mielikuva ihanasta kesäpäivästä viileän mekon sisällä, helmojen hulmutessa tuulessa, kantaa pieniin mutta merkityksellisiin muutoksiin elämän eri osa-alueiden tasapainottamisessa Ravitsemuksen ja liikunnan lisäksi tähän kuuluvat oleellisena myös riittävä lepo, kunnon yöunet ja suoritusvapaat vapaapäivät.

Kesamekko_lila.jpg

                                    Mielikuvan mekko.

Avainsanat: elämäntapamuutos, tunnesyöminen, muutosprosessi, muutos


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini